Sinun ansiostasi oivalsin yhden merkittävimmistä asioista isyydessäni: olen riittävän hyvä isä tällaisena, vaikka olenkin vain minä. Olen asettanut oman isyyteni onnistumisen riman aivan liian korkealle. Olen kasannut itselleni hurjasti paineita ja isänä olemisesta on tullut suoritus.
Viikon pituinen koko perheen vatsatauti tarjosi mahdollisuuden viettää yhteistä aikaa. Se pysäytti ja avasi minulle uuden keep-it-simple -asennoitumisen kentän isyydessäni. Nyt minulla oli tilaisuus ja mahdollisuus pysähtyä pohtimaan syvällisemmin toimintaani isänä. Voin kiittää vatsatautia, joka ohjasi olemaan olennaisen äärellä, kotona perheen kanssa.
Yksinkertaistamalla omia tavoitteitani voin nauttia enemmän hetkistä isänä, hallita toimintaani ja valintojani, jäsentää tehtäviä vanhempana ja ohjailla kasvatuksellista vastuunjakoa puolisoni kanssa. Minun ei tarvitse enää olla se superisä, joka ylisuorittaa isyyttään. Minun tarvitsee vain olla isä, joka on läsnä hetkessä ja mukana lasten arjessa kanssakulkijana. Ei enää ylisuuria paineita muista velvoitteista, joita olen elämääni matkan varrella kerännyt. Vähemmän on enemmän tässä tapauksessa. Maalaisjärki ohjenuorana muistaen kohti tulevaa.
Erityiskiitos Anna Perholle kirjasta Työ x perhe = superarkea². Sen tehokkaat sanat sytyttivät isyyspohdinnat ja osoittivat tarpeen muuttaa arkitoimintaani. Tällä superarjen viitoittamalla tiellä alan vähentämään suorittamistani ja yksinkertaistamaan tekemisiäni. Aiemmin minulla ei ole ollut rohkeutta ottaa tarvittavia askelia eteen[tai taakse]päin. Nyt minulla on aineksia ja vahvuutta priorisoida ja keskittyä siihen mikä on tärkeintä – isänä läsnä olemiseen.
Samuli Laitinen
Kirjoittaja on kahden lapsen isä ja työskentelee Pelastakaa Lapsilla Iisalmessa Isämies työelämässä-hankkeessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti