11 tapaa selättää arki

Yksitoista tapaa -sarja saa nyt jatko-osan. Sarjan ensimmäisessä osassa ohjeistettiin, kuinka sössit kesäloman varmimmin. Nyt pureudutaan loman vastapeluriin, arkeen. Arki maistuu sanana suussa terävältä ja lyhyeltä, kun taas loma lempeältä ja löysältä. Koikeilepa vaikka ääneen: loma, loma, loma, loma. Arki, arki, arki, arki. Huomasitko? Kun hoet arkea riittävän paljon, alkavat poskilihakset, leuka, niskat ja kieli jäykistyä.

Arki on vastenmielistä ja se edustaa epämielyttäviä vastuita, joista tulee yrittää selvitä. Lapsiperheissä vaaputaan harakanlentoa päivästä toiseen, nähdään toisia pikaisesti aamuisin tai iltaisin ja päivän päätteeksi rojahdetaan petiin. Aivot alkavat jälkikäsitellä täpötäyttä päivää eikä uni tahdo tavoittaa. Alkaa armoton pohdinta, mitä asioita jäi tekemättä tai olimmeko riittävän hyviä. Miksi piti taas tänään ärjyä kohtuuttomasti lajitovereillemme? Lopulta itkemme itsemme syylliseen uneen.

Onko sinun elämäsi edelläkuvattua arjen täyttämää suorittamista? Onko perheesi tiukoissa trikoissa painimolskilla vääntämässä pullistelevaa arkea siltaan? Tuntuuko siltä, että vastassa on valtava kirgisialainen mörssäri ja perheenne on puulaakitason hintelä kärpässarjalainen? Meinaatteko hävitä ottelun? Ei hätää, sillä olen tehnyt listan, jonka avulla raskainkin arki selätetään.

1. Tee aamuista sujuvia. Alkuviikon arkiaamut ovat raskaita ja ahdistavia, joten valmistele illalla kaikki mahdollinen valmiiksi: asettele perheenjäsenten vaatteet selkeisiin pinoihin, tee aamupala valmiiksi jääkaappiin ja ajasta kodinkoneet. Aamu alkaa leikiten, kun ajastimella toimiva kahvinkeitin on turauttanut tuoreen sumpin, leipäkone rykäissyt rapean leivän ja appelsiinimehukone lirauttanut helmeilevän nesteen lasiin. Kaiken kruunaa automaattiblenderi, joka jyrskää kuitupitoiset timoteismoothiet aamujen iloksi. Hammasharjaan kannattaa laittaa iltaisin tahna valmiiksi ja lämpimään autoon on mukava kömpiä ajastetun polttoainelämmittimen ansiosta.

2. Osta Toyota. Hieman kalliimman mutta huoltovapaan auton avulla selviät arjesta iloisesti vain polttoainetta lisäämällä. Saat ajaa huolettomasti ilman autokorjaamon nöyryyttäviä hintoja ja ajanvarauksen tuomaa tuskallista säätöä. Harvakseltaan hiukan uutta öljyä ja suodatinta konehuoneeseen ja taas kelpaa kuljettaa lapsia päiväkotiin. (Toyota ei sponsoroi Lapsellisia miehiä)

3. Urheile paljon. Kun mieli on väsynyt on syytä rasittaa ruumista, ohjeistaa vanha sanonta. Kuten tiedät, arjessa on aika kortilla, eikä urheiluun ole välttämättä erikseen aikaa. Älä sure, sillä voit esimerkiksi lankuttaa kauppakeskuksen rullaportaissa, venyttää etureisiä kassajonossa tai kävellä junan keskikäytävää edestakaisin. Pidä syviä vatsalihaksia jännityksessä mahdollisimman paljon ja treenaa ojentajat jänteviksi hiekkalaatikon reunaa apuna käyttäen. Parhaiten kuntosi kohenee, jos silloin tällöin ryömisit kotona huoneesta toiseen.

4. Iloitse arjen pienistä asioista. Jos esimerkiksi sattuisi niin, ettei jonakin päivänä sada vettä, iloitse. Jos käy niin erikoisesti, etteivät lapset tappele eikä kumppanilta tule pyyhkeitä, iloitse. Jos sattuisikin niin harvinainen tilanne, ettei sinua ahdista mikään, iloitse.

5. Syö terveellisesti. Arkipäivän nopeat hiilarit turvottavat, väsyttävät ja tekevät ruumiin arvaamattomaksi. Listasin tähän suuhunpantavia, joita vastuullinen ihminen tarjoaa päivittäin perheelleen: ravitseva puuro, mustikoita, tyrnimarjoja, lakkoja, nokkosia smoothiena, pinaattia eri muodoissa, sekalaista lehtivihreää, kalanmaksaöljyä, chia-siemeniä, kaikenlaisia muita siemeniä, ituja, pettua, kalkkia, inkivääriä, poronsarvijauhoa, ternimaitoa, flavonoideja, antioksidantteja, rasvahappoa, vitamiineja (a-å), juureksia, juuria, sieniä, kuitua ja katajaa.

6. Herkuttele. Kätke kotiisi suklaalevy sinne karkkipussi tänne. Napostele juustoja ja leivo pullaa. Pidä perheen ja ystävien kanssa ihana pitsailta tai ota vihdoinkin hyötykäyttöön joululahjaksi saatu suklaakakkureseptikirja. Me tarvitsemme väsyneenä hyvää oloa keinolla millä hyvänsä ja syömällä herkkuja vointi kohenee helposti.

7. Nuku riittävästi. Kymmenen tuntia on ehdoton minimi. Haasteet töissä ja kotona saat varmaan hallintaan vain hyvin levänneenä.

8. Älä kuitenkaan kiirehdi nukkumaan, vaan ota omaa aikaa iltaisin. Lasten nukahdettua alkaa sinun ikioma hetkesi, joten turha huolehtia esimerkiksi aikaisesta töihinmenosta. Pohdi elämän syvintä olemusta, surffaile netissä, lue kirjoja, töllötä telkkua, napostele herkkuja tai istu sohvalla eleettömästi. Anna mediasisältöjen virrata lävitsesi. Muistathan irtaantua kotoa tarpeeksi usein ja vastaa saunailtakutsuihin myöntyvästi. Anna aikaa ystäville.

9. Panosta perheeseen. Läheisten kanssa vietettyä aikaa muistelet elämäsi ehtoopuolella lämmöllä. Antaudu leikkeihin lasten kanssa ja hiero kumppanin jalkoja. Keksi jokaiselle arkiviikolle jotakin yllättävää ja jänskää tekemistä. Vie arki-iltaa piristääksesi perhe uimahalliin ja anna lämpimän veden hoitaa kehonne velton raukeiksi. Ruoki nälkäinen perhe kebabilla ranskalaisten kera.

10. Viihdy töissä. Ota vastuuta, tartu haasteisiin ja kouluta itseäsi jatkuvasti. Ala työyhteisön hyvänilmanlinnuksi, kujeile ja hassuttele työkavereiden kanssa. Ole hyvä alainen ja erinomainen esimies. Tee piristäviä jekkuja ja liity työpaikan virkistysjaokseen. Anna hymyillen positiivista palautetta estottomasti ja vie työpaikan kahvihuoneeseen piirakkaa.

11. Mene metsään ja huuda arjen tuska ulos. Makoile kosteikossa ja tunne suopursun tuoksu. Huomaa selässäsi mannerlaattojen liike ja ymmärrä arkimurheiden pienuus. Tarkenna katseesi jäkälään ja haaveile tulevasta. Kohta on joulu.

Antti Kanto

Tuleeko lapsestani seiskapuolonen?

Usein kuulee puhuttavan, kuinka lasten harrastuksiin kuskaaminen täyttää arkiset illat. Työpäivän jälkeen vanhemmat katsovat jääkaapin oveen magneetilla kiinnitettyä harrastuslukujärjestystä, laittavat taksikyltin auton katolle ja kiertelevät erikokoisten hallien pukutiloissa väistellen Kuoma-kenkäröykkiöitä. Mitä järkeä?

Omien harrastusten merkitys on kasvanut hoitovapaalla ollessani. On päästävä välillä pois kotoa, työpaikalta. Harrastukset ovat minulle kaiken kaikkiaan tärkeä osa elämää, eikä aika riitä kaikkeen, mitä tekisi mieli harrastaa. Lasten harrastukset on vähän eri juttu. Ne tuottavat minulle vanhempana iloa monesta syystä, mutta on ne myös rasitteeksi. Rasittavuuden hikikarpalot kuivuvat otsaltani ainakin osittain, kun näen lapseni viihtyvän. Lasten harrastamista ovat käsitelleet kirjoituksissaan aiemmin Antti ja Topi.

Harrastaminen on aloitettava hyvissä ajoin. Vauvaikäisille on tarjolla monenlaista harrastusta ja lisää keksitään kaiken aikaa. Vauvauinti on se perinteinen. Tarjolla on vauvajoogaa, värikylpyä, muskaria, jumppaa ja sanataidetta. Myös elokuvanäytöksiä järjestetään vauvojen makuun. Ei ole ihme, että nykyään kasvaa fiksua väkeä. Vauvojen harrastukset sitovat aina myös aikuisen. Vauvaa ei jätetä yksin uimahalliin. Ei omaa juoksulenkkiä tai kaupassakäyntiä lapsen harrastaessa.

Ihmislapsen ensimmäinen ikävuosi on toki merkittävä loppuelämän kannalta. Tarvitseeko olla huolissaan? Minä olin. Oma alle vuodenikäinen ei kysellyt harrastusten perään. Silti ajattelin, että vauvana se on vitsa väännettävä eikä pienokaisen herkkyyskautta korvaa mikään. Jos lapsi ei saa laaja-alaisesti virikkeitä ja tekemistä on vaarana, että lapsestani tulee keskinkertainen tossunkuluttaja. Isänsä kaltainen, seiskapuolonen. Muut muskarinsa ja värikylpynsä käyneinä painelevat kehityksessä ja taidoissa vilkku päällä ohi. Isänä sitten seuraan säälinsekaisin ajatuksin lapseni syrjäytymistä ja harmittelen omaa saamattomuuttani. Miksi en ollut hereillä? Edes vauvauinti!

Tutustuin tarjontaan ja tein alustavan viikko-ohjelman. Värikylpykurssilla aloitetaan. Värikylvyistä en ollutkaan kuullut aiemmin. Onneksi huomasin! Värikylpy on lempeä taideseikkailu, joka toteutetaan lapsentahtisesti. Tiistai on muskaripäivä. Muskari on aivan ehdoton harrastus lapselleni. Musiikki on minulle tärkeää ja siksi haluan antaa lapsellenikin avaimet musiikin maailmaan. Lapsi voi aloittaa muskarin jo kahden kuukauden ikäisenä. Mahtavaa! Heti kun lapseni pysyy suksilla vien hänet hiihtokisoihin. Omat muistoni verenmakuisesta ponnistelusta, kisan jälkeisen kuuman mehun mausta ja palkintolusikasta ovat niin väkeviä, että ne haluan lapsenikin kokevan. Vauvasirkus! Kuperkeikkoja, leikkiä, yhdessäoloa. Vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä. Lapsentahtisesti. Tietenkin! Onneksi vauvasirkuksen voi aloittaa kuuden kuukauden ikäisenä. Perjantaille ajattelin vauvamotocrossia tai joogaa, mutta silloin voisi pitää välipäivän. Viikonlopuksi palauttava treeni ja lepo.

Lopulta vain muskari toteutui. Siellä kyllä viihdyttiin. Lapsi ja iskä. Muskariin viedään edelleen, nyt jo nelivuotiasta. Nykyään tyttö ei enää tarvitse vanhempaa vierelleen kaiken aikaa, joten mahdollisuus omaan liikkumiseen on olemassa. Joskus tulee käytyä kaupassa. Yhtäkkiä lapsi alkaa takapenkillä tapailemaan laulua, joka on minulle ja vaimolleni outo. Katsomme toisiamme ja hymy karehtii. Lapsen muskarissa oppima laulu hivelee korviani. Joku toinen aikuinen on opettanut lastani, kaikki opettaminen ei olekaan omalla vastuullani. Helpotuksen lämmin tunne!

Jos harrastamisesta tulee väkisin vääntämistä, ei sitä pitkään jaksa. Luistelemaan haluttiin vaimoni kanssa lasta opettaa, mutta käynnit kentällä ovat harventuneet, koska lapsi vain seisoo paikallaan. On yritetty houkutella liikuttamaan luistimia pakolla ja palkinnoilla. Ei auta. Räkä valuu ja varpaat jäätyy. Kaikki ovat lopulta huonolla tuulella ja ei auta kuin poistua kentältä lämpimään pukukoppiin. Ponnistella tietenkin täytyy ja luovuttamisesta en pidä minäkään, mutta joku roti täytyy olla. Väkisin ei ole hyvä.

Miten minusta tuli ulkoilusta, urheilusta ja musiikista pitävä aikuinen? Ei minua vauvana kiikutettu muskariin tai temppujumppaan. Sitten kun ikää oli tarpeeksi, niin itse pyörällä tai kävellen sain mennä. Vanhempani harrastivat ja puuhasivat. Ulkoilua, taidetta, puutarhanhoitoa. Liikunta oli elämäntapa. Vanhempani kasvattivat esimerkillään, enkä usko, että se oli aina tiedostettua. Kunhan puuhasivat, mistä itse pitivät. Täytyy olla varovainen, sillä vanhempien tavat siirtyvät pelottavan helposti lapsille.

Antti Kanto